Miten kehittää ideasta tuote? Osa 3: Valitse suunta

Kahdessa ensimmäisessä kirjoituksessa avasin ideointia ja merkityksellisen haasteen tunnistamista. Nyt vuorossa on haastava mutta palkitseva konseptointivaihe, jolloin ideasta puristetaan innovaatio. Tavoitteena on löytää vastaukset kysymyksiin mitä, kenelle, miten ja miksi ennen prototyypin koodausta ja testausta.

4.10.2020

Ideasta tuote -palvelu on saanut vaikutteita Google Venturesin kehittämästä Design Sprint -ajattelusta. Kun tehtävä rajataan riittävän hyvin, kalenterista varataan aikaa ja otetaan pöydän ympärille oikeat ihmiset, tuotekehitys saa kunnolla vauhtia.
 
Menetelmä toimii meillä ja maailmalla, ja Design Sprintiä onkin hyödynnetty erityyppisten palveluiden kehittämisessä markkinoinnista lääketieteen innovaatioihin. Lyhyttä kehitysaikaa ei kannata pelästyä, vaan luottaa prosessiin ja sen asettamiin raameihin. Parhaimmillaan viikoissa saadaan aikaan enemmän kuin vuodessa.

Uskalla ajatella tarpeeksi isosti

”Jotta voimme olla varmoja, että ratkaisemme oikeaa ongelmaa, on tiedettävä, minne olemme menossa.” 
 
Koska aikaa on rajatusti, on varmistettava, että tehdään oikeita asioita. Siksi neljän viikon puristuksen tavoitteena ei ole pelkästään prototyypin koodaaminen. Yhtä tärkeää on tunnistaa, mikä on pitkän aikavälin tavoite ja miten se aiotaan saavuttaa. Joskus tavoitteen pohtiminen on helppoa, toisinaan se aiheuttaa enemmän päänvaivaa. Tärkeintä on kuitenkin, että tavoite tunnistetaan ja kirjataan ylös. 
 
Pitkän aikavälin tavoitetta voi lähestyä pohtimalla, mitä tapahtuu kuuden kuukauden, vuoden tai viiden vuoden päästä. Konkreettisten liiketoiminta- ja käyttäjätavoitteiden lisäksi kannattaa pohtia yhteiskunnan ja ihmisten käyttäytymisen muutosta. Millainen muutos halutaan saada aikaiseksi? Kenen halutaan muuttuvan ja miten? Miltä maailma ja ympäristö näyttää, kun muutos on tapahtunut? Mitä tehdään silloin toisin?
 
Tavoite voi olla yksinkertainen esimerkiksi tähän tapaan: 80 % autoista vuokrataan Autovuokralle.com -alustan kautta. Ergonomisia istuimia valmistava yritys saattaa puolestaan valita tavoitteekseen: Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista johtuvat sairaslomat puolittuvat vuoteen 2025 mennessä. 

Entä jos – mikä estää meitä onnistumasta?

Kun tavoite on kirjattu ylös, on aika pohtia nurinkurisesti sitä, mikä voi mennä pieleen. Pessimistisen ajattelun tarkoituksena ei ole säikäyttää, vaan auttaa haasteiden tunnistamisessa ja kiteyttämisessä. 
 
Entä jos käyttäjät haluavat mieluummin lähettää yhteydenottopyynnön jokaiseen vuokraamoon erikseen?
 
Entä jos polttoainevero nousee ja autojen vuokraaminen ei ole enää kannattavaa yksityiskäyttöön?
 
Entä jos palvelu on liian monimutkainen, eivätkä käyttäjät pysty käyttämään sitä tehokkaasti?
 
Entä jos uusi tuolimalli on ergonominen, mutta epämukava? Entä jos potentiaalinen kohderyhmä työskentelee mieluummin kotisohvalla?
 
Haasteista ja ongelmakohdista saadaan poimittua myös projektin reunaehdot, jotta prototyyppi pystytään rajaamaan olennaiseen. Samalla voidaan kirjata ylös ominaisuudet tai tavoitteet, joiden saavuttaminen on etenemisen kannalta välttämätöntä. 
 
Vaiheella on myös psykologinen ulottuvuutensa: kun huolenaiheet on saatu tunnistettua ja nimettyä, voidaan keskittyä luovaan työskentelyyn kaikessa rauhassa. Sudenkuopat eivät myöskään tule yllätyksenä kesken projektin, kun niihin on varauduttu etukäteen.

Tee haasteista mahdollisuus 

Kun haasteet on kirjattu ylös, on aika tarkastella niitä optimistin näkökulmasta. Kuinka voisimme kääntää huolenaiheet mahdollisuuksiksi? 
 
Voiko vuokrauspalvelun käytön tehdä niin helpoksi, että kukaan käyttäjä ei putoa kyydistä? 
 
Tarvitaanko välttämättä sisäänkirjautumista ja uusien tunnuksien luomista?
 
Voiko ergonominen tuoli olla niin mukava, että sitä halutaan käyttää myös Netflixiä katsoessa tai villapaitaa neuloessa?
 
Onko tavoittelemamme käyttäjä meille oikea, vai sopiiko palvelumme paremmin jollekin toiselle kohderyhmälle?
 
Kun haasteita ja niistä johdettuja mahdollisuuksia analysoi, huomaa, että palvelun ominaisuudet alkavat vähitellen hahmottua. Tiimi pystyy tekemään arvioita siitä, mikä on projektin tavoitteen kannalta tärkeää ja minkä voi toistaiseksi jättää pois laskuista. 
 
Haasteisiin vastaamalla päästään myös lähemmäksi prototyypin kehitykseen liittyviä tavoitteita: Mihin kysymyksiin meidän on saatava vastaus, jotta pääsemme etenemään kohti yhdessä tunnistettua tavoitetta?

Inspiroidu ja lainaa

Konseptointivaiheeseen sisältyy siis lukuisia päätöksiä, joiden perusteella luodaan konsepti ja ilme prototyypille. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse keksiä alusta alkaen itse. Monella on suosikkipalvelu, jonka käyttöliittymä on poikkeuksellisen intuitiivinen tai muuten vain miellyttävä käyttää. Omista suosikeista kannattaa etsiä inspiraatiota omaan palvelun käyttöliittymään, toiminnallisuuksiin tai visuaaliseen ilmeeseen. 
 
Ratkaisua ei ole kuitenkaan tarkoitus siirtää kehitettävään palveluun sellaisenaan. Yleensä yllättävistä yhdistelmistä voi syntyä oivalluksia, jolla konseptoinnissa päästään ottamaan ratkaiseva edistysaskel. Sitä paitsi omista ajatuksista on helpompi kertoa esimerkein ja kuvin kuin sanallisesti.

Kokonaisuus kartaksi - Mikä on oikea suunta?

Tähän mennessä olen käsitellyt tuotekehityksen kannalta kolmea tärkeintä kysymystä: mitä, miten ja miksi. Viimeisin – ja monella tapaa haastavin kysymys – on vielä avoinna. Palvelua ei kuitenkaan ole olemassa ilman käyttäjää, ja yleensä palvelun tuottamiseen osallistuu useampi kuin yksi taho. 
 
Kokonaiskuvan muodostamisen kannalta helpointa on piirtää kokonaisuudesta kartta, jossa jokainen palvelun käyttöön osallistuva henkilö ja heidän toimintansa tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu tarkasti. Kuva täydentyy projektin edetessä ja toimijat löytävät paikkansa ja tehtävänsä. Samalla konsepti muotoutuu kuin itsestään selkeäksi kokonaisuudeksi, jota on sitten luontevaa lähteä testaamaan seuraavassa vaiheessa.
 
Jos siis etsit kumppania, jonka kanssa sparrailla ideoita ja kehittää niistä parempia, otamme mielellämme haasteen vastaan. Lue lisää ideasta tuote -palvelustamme ja ota rohkeasti yhteyttä.

Lue lisää Ideasta tuote -palvelusta
 
Tutustu Jake Knappin kirjoittamaan teokseen Sprint: How to solve big problems and test new ideas in just five days

Kaisa-Maria Suomalainen
Co-founder, Framian Oy

Varaa online-tapaaminen

🕑 30 min
📅 maanantain - perjantai

Haluatko kuulla lisää palveluistamme? Valitse sinulle sopiva ajankohta ja varaa tapaaminen. Täytä oheiseen lomakkeeseen tietosi, niin lähetämme sinulle linkin tapaamisen sähköpostilla.

Index