Miten kehittää ideasta tuote? Osa 4: Panosta prototyyppiin

Prototyyppi ei ole ylimääräinen välivaihe, vaan olennainen osa tuotekehitystä. Prototyypin avulla kehität ideaasi paremmaksi, keräät palautetta ja viestit suunnitelmistasi tehokkaasti.

2.11.2020

Ideasta tuote -blogisarjamme on edennyt vaiheeseen, jossa konseptista kehitetään prototyyppi eli ensimmäinen malli toimivasta palvelusta. Lue tämä kirjoitus, jos pohdit, mitä hyötyä prototyypistä on ja millainen prototyyppi sopii tarpeisiisi.

Prototyyppi ei ole ylimääräinen välivaihe, vaan olennainen osa tuotekehitystä. Prototyypin avulla kehität ideaasi paremmaksi, keräät palautetta ja viestit suunnitelmistasi tehokkaasti. Se on keino tehdä uudesta ideastasi todellinen myös muille.

Konkretisoi, testaa ja vakuuta

Sanat ja käsitteet merkitsevät eri asioita eri alojen ihmisille; sairaanhoitaja, softakehittäjä ja toimitusjohtaja voivat ymmärtää esimerkiksi käytettävyyden hyvin eri tavalla. Konkretisoidusta ideasta on helpompi antaa palautetta. Parhaimmillaan prototyyppi lisää ymmärrystä projektiin osallistuvien välillä ja varmistaa sen, että kaikki puhuvat samasta asiasta.

Prototyypin avulla hankitaan myös vahvistusta tuotekehityksen suunnalle. Ideointi on valistuneiden arvausten tekemistä, mutta prototyyppi on ensimmäinen askel ideoiden validointiin. Prototyypillä ei kuitenkaan testata sitä, onko idea huono vai hyvä, vaan etsitään kehityskohteita, joilla ideaa voi viedä järkevästi eteenpäin.

Parasta prototyypissä onkin sen keskeneräisyys. Jos sisäänkirjautuminen koetaan hankalana tai navigointi epäloogisena, on helppo ottaa askel taaksepäin ja tehdä tarvittavat muutokset ennen kuin yhtäkään riviä koodia on kirjoitettu. Sama pätee palvelun arvolupauksen ja markkinapotentiaalin testaamiseen. Mikäli palvelun idea ei aukene tai käyttäjä ei kiinnostu siitä, on palattava takaisin lähtöruutuun ja mietittävä konsepti uusiksi.

Toisinaan tärkeintä on vakuuttaa rahoittajat tai sijoittajat idean potentiaalista ennen tuotekehityksen käynnistymistä. Huolella valmistellusta prototyypistä selviää heti, mitä ollaan kehittämässä ja mikä on palvelun suurin arvo käyttäjälle. Visuaalisena ja konkreettisena mallina sen painoarvo voi olla suurempi kuin powerpoint-esityksen tai myyntispiikin.

Millainen prototyyppi kannattaa tehdä?

Tässäkin tapauksessa kaikki alkaa tarpeesta: mitä prototyypillä halutaan saavuttaa ja kenelle se rakennetaan. Sijoittajien tai rahoittajien vakuuttamiseen tarvitaan erilaista lähestymistapaa kuin palvelun loppukäyttäjän kiinnostuksen selvittämiseen. 

Prototyypit voi jakaa yksinkertaisiin luonnoksiin ja monitasoisiin prototyyppeihin, jotka simuloivat tuotteen tai palvelun käyttökokemusta mahdollisimman pitkälle. 

1. Luonnosmainen prototyyppi

Yksinkertaisimmillaan prototyyppi on kynällä tai suunnitteluohjelmalla piirretty luonnos kehitettävästä palvelusta ja sen tärkeimmistä ominaisuuksista. Luonnoksen etuna on muunneltavuus ja tietysti se, että toimimattomat ideat voi hylätä välittömästi.

Luonnostelulla on ehdottomasti paikkansa, koska luonnos jättää tilaa mielikuvitukselle ja vaihtoehtoisille kehityssuunnille. Luonnokseen on helppo puuttua, kun taas loppuunsa hiottu prototyyppi voi aiheuttaa harhan valmiista tuotteesta. Prototyypin tärkein tehtävä on kerätä relevanttia käyttäjäpalautetta. Joskus yksinkertaisin ratkaisu on paras, etenkin jos sen avulla saa suoraa palautetta.

Luonnosten ja erilaisten wireframe- eli rautalankamallien toteuttaminen ei vaadi erityisosaamista, joten kaikilla on mahdollisuus saada ajatuksensa ja näkemyksensä esille. Luonnospöydän ääreen on myös aina turvallista palata, jos kehitys sakkaa tai palaute muuttuu negatiiviseksi.

2. Digitaalinen prototyyppi 

Mobiilisovelluksia kehitettäessä on luonnollista rakentaa jossain vaiheessa myös digitaalinen prototyyppi. Useimmat suunnitteluohjelmat antavat hyvän lähtökohdan aidonnäköisten sovellusprototyyppien kehittämiseen.  

Digitaalinen prototyyppi voi hyvin olla Figma- tai Sketch-tiedosto, jossa voi navigoida lähes samoin kuin valmiissa sovelluksessa. Digitaalisella prototyypillä voi hyvin testata palvelun käyttöä ja vastaanottoa, ja aitoa sovellusta muistuttava ilme vie prototyypin uskottavuuden uudelle tasolle.  

Digitaalinen prototyyppi ei synny itsestään, ja sitä varten täytyy tehdä valintoja palvelun ulkonäöstä ja ominaisuuksista. Tarkista ainakin nämä: 

  • Onko palvelua varten suunniteltu jo ilme ja logo? Voidaanko niitä käyttää jo prototyypissä?
  • Mikä on palvelun tärkein arvolupaus ja uutuusarvo – ja kenelle? Valitse näkökulma kohderyhmän perusteella. 
  • Mitä käyttäjäpolkuja halutaan näyttää prototyypissä? Sisäänkirjautumista, palvelun käyttöön liittyviä valintoja vai esimerkiksi tilaussivun toimintoja? 
  • Panostetaanko sujuviin interaktioihin vai uskottavaan sisältöön? Kummalla on tässä tapauksessa enemmän merkitystä?

Digitaaliseen prototyyppiin ei tarvitse välttämättä sisällyttää kaikkia palvelun osia. Usein riittää, että kohderyhmän kannalta olennaisimmat ominaisuudet ja osiot. 

3. Prototyyppi mainoksena

Prototyyppi voi olla myös mainosvideo ja laskeutumissivusto, jolla palvelun kiinnostavuutta voidaan testata jo varhaisessa vaiheessa. 

Kuvittele mielessäsi seuraava tilanne: Suunnittelet uutta palvelua, mutta ennen investointeja haluat selvittää, onko oivalluksellasi kysyntää esimerkiksi lemmikinomistajien keskuudessa. Yksi vaihtoehto on teettää markkinatutkimus, mutta toteuttamalla ideastasi markkinointisivuston tai -videon pystyt heti testaamaan, herättääkö se kiinnostusta toivotussa käyttäjäryhmässä. 

Mainosprototyypin voi toteuttaa myös yksinkertaisena mainoksena, jossa on kuvattuna palvelun arvolupaus ja keskeisimmät hyödyt käyttäjälle. Esittele piirtämääsi mainosta suunnittelemallesi kohderyhmälle ja kerää palaute talteen. Mitä opit?

4. Koodattu prototyyppi 

Jos pilotoidaan monimutkaista palvelua, voi olla järkevää rakentaa jo pilotista toimiva palvelu. Toisin kuin digitaalinen prototyyppi, koodattu prototyyppi toimii oikeasti. Voit siis esimerkiksi ottaa vastaan tilauksia sen kautta ja luottaa, että tilaajan tiedot tallentuvat tietokantaan. 

Tässä tapauksessa on toki suunniteltava ensin sovelluksen tai palvelun näkymät, laadittava käyttäjäpolut ja päätettävä muut sovelluksen käyttöön liittyvät ominaisuudet. Sovelluksen tuotannolle on myös varattava aikaa. 

Todennäköisesti palvelulle tarvitaan myös visuaalinen ilme ja logo. Mitä pidemmälle viety prototyyppi, sitä enemmän on kiinnitettävä huomiota yksityiskohtiin ja niiden suunnitteluun. Toimivan prototyypin julkaisuun ja ylläpitoon liittyy myös vastuita, joista on hyvä keskustella ja sopia hyvissä ajoin. 

Sopiva prototyyppi riippuu siis tuotekehityksen vaiheesta ja projektille asetetuista tavoitteista. Tärkeintä on keskittyä palautteeseen ja siitä oppimiseen. Seuraavassa blogikirjoituksessa käsittelen tarkemmin käyttäjäpalautteen keräämistä ja sen hyödyntämistä. 

Prototyyppi suunnitteilla? Jos haluat suunnitella prototyypin tuote- tai palveluideastasi tutustu Ideasta tuote -palveluumme ja ota yhteyttä.

Lisää inspiraatiota Ideasta tuote -blogisarjamme muista osista:

Miten kehittää ideasta tuote? Osa 1: Haasteen tunnistaminen

Miten kehittää ideasta tuote? Osa 2: Syvennä ideoitasi

Miten kehittää ideasta tuote? Osa 3: Valitse suunta

Kaisa-Maria Suomalainen
Co-founder, Framian Oy

Varaa online-tapaaminen

🕑 30 min
📅 maanantain - perjantai

Haluatko kuulla lisää palveluistamme? Valitse sinulle sopiva ajankohta ja varaa tapaaminen. Täytä oheiseen lomakkeeseen tietosi, niin lähetämme sinulle linkin tapaamisen sähköpostilla.

Index