Miten kehittää ideasta tuote? Osa 2: Syvennä ideoitasi

3.9.2020

Edellisessä osassa pureuduin haasteisiin, joista aloittaa ideointi. Seuraavaksi esittelen tapoja, joilla omaan ajatteluun ja ideoiden kehittelyyn voi tuoda lisää syvyyttä.

Lähdetään perusteista: idea on harvoin valmis toteutettavaksi sellaisenaan. Tarkempi syventyminen omiin ajatuksiin saattaa paljastaa, että hyvältä tuntunut idea on jo keksitty tai toteutettu suunnitellulla tavalla aiemmin. Siksi on tärkeää tiedostaa, että ideointi on prosessi, jossa eteneminen vaatii määrätietoista työtä ja opittujen ajatusmallien ravistelua.

Ensimmäisestä ideasta ei tarvitse tulla mitään suurta. Tärkeintä on, että ideoinnin prosessi lähtee liikkeelle. 

Ensimmäinen idea on vasta alku

Ideoista kannattaa innostua, mutta niihin ei kannata rakastua. Paras suhtautumistapa omaan ideaan on olettaa, että paremmin toimiva ratkaisuehdotus odottaa nurkan takana. Jos välttää asettamasta omia ideoitaan paremmuusjärjestykseen, avaa mahdollisuuden löytää uusia ja yllättäviä ajatuspolkuja sekä ideoita, jotka ratkaisevat alkuperäisen ongelman vielä ensimmäistä ideaa paremmin.

Käytän seuraavaksi esimerkkinä havaintojani tältä kesältä. Kesälomalla harmittelin, miksi B&B-majoituspaikkoja on vaikea löytää Suomesta. Google tuotti heikosti tuloksia, jos ei tiennyt tarkalleen, mistä kaupungista tai kylästä etsiä yönsijaa. Hiekkateillä ajellessa vastaan tuli kyllä monia tienvarsikylttejä, mutta silloin majapaikat oli jo varattu ja mahdollisuus yöpyä maalaisidyllissä menetetty. 

Pohdin, voisiko majoituksen löytämistä helpottaa jotenkin tai onko vastaavaa palvelua jo kehitetty. Trendit, kuluttajien mieltymykset ja korona pitäisivät kyllä huolen palvelun kysynnästä.

Itsestään selvä idea olisi kehittää uusi palvelu tai sovellus, jonne matkailuyrittäjät voisivat ilmoittaa majoitusmahdollisuuksista ja joita innokkaat reissaajat sitten varailisivat suoraan tien päällä. Mutta riittääkö se? Onko tässä ideassa menestyvän palvelun ainekset? Voisin tyytyä tähän ja jatkaa sovellusidean kehittämistä.

Ideointimenetelmät tuntevana minun ei kannata lukittautua ensimmäisen vaihtoehtoon, vaan haastaa itseäni ideoimalla lisää ratkaisuvaihtoehtoja.

Määrä korvaa laadun

Brainstormaus on tehokas tapa etsiä uusia ideoita, etenkin jos malttaa kirjata kaikki ideat ylös ja pitää itsekritiikin aisoissa. Tehokkaampaa on kuitenkin työskennellä yhdessä muiden kanssa, jolloin erilaiset taustat ja osaaminen saadaan hyötykäyttöön.

Itse olen tykästynyt TiSDD (This is Service Design Doing) -kollektiivin 10+10-ideointimalliin. Menetelmässä osallistujat jaetaan ryhmiin, ja jokainen ryhmän jäsen keskittyy ideoimaan niin, että ryhmällä on harjoituksen päättyessä yhteensä kymmenen ideaa pöydällä. Ryhmät päättävät yhdessä, mikä ideoista valitaan jatkotyöstettäväksi, ja kehittävät siitä yhdessä vielä kymmenen lisäideaa. Näin valittuun haasteeseen tai ongelmaan saadaan helposti neljän ryhmän porukalla jopa 80 ideaa.

Aiheen vaativuudesta toki riippuu, missä vaiheessa ideat alkavat toistaa itseään. Harjoitus toimii myös yksilötyönä, mutta silloin haasteena on saada ideoihin riittävästi variaatiota. Ideoita ei aina tarvitse kerätä sanallisesti post-it-lapuille. Kuvat, piirrokset tai vaikka internetistä haetut kuvat sopivat myös kommunikoimaan omaa ideaa, joskus jopa typistävää kirjallista ilmaisua paremmin. Toimiva käytäntö on myös vaihdella ryhmätyöskentelyn ja itsenäisen työskentelyn rytmiä.

Miksi kannattaa etsimällä etsiä uusia ideoita, kun ensimmäinenkin vaikuttaa lupaavalta? Määrä korvaa ideoinnin alkuvaiheessa tietyllä tapaa laadun, vaikka se ei kovin todennäköiseltä kuulostakaan. Tärkeää on, ettei liian aikaisin sitoudu mihinkään vaihtoehtoon, vaan hyväksyy sen, että idean kehittäminen ja kehittyminen on prosessi. Prototyyppi ja ensimmäinen tuoteversio ovat nekin viime kädessä ideoita, joskin pidemmälle viedyssä ja jalostetummassa muodossa.

Uusia ideoita ryhmitellessä niiden välille voi muodostua yllättäviäkin yhdistelmiä, jotka auttavat näkemään alkuperäisen idean uudessa valossa. Uusien ideoiden etsiminen ei vähennä idean arvoa, vaan auttaa näkemään vaihtoehtoisia kehityspolkuja. Sitä paitsi, jos idea on hyvä, se tuntuu siltä vielä 50 idean jälkeenkin.

Miten päästä irti yksiulotteisesta ajattelusta?

Edward de Bonon kehittämä Ajattelun kuusi hattua -menetelmä antaa työkalut tarkastella valittua ideaa tai haastetta neutraalisti eri näkökulmista. Lyhyesti ja ytimekkäästi tavoitteena on se, että mahdollinen kritiikki ei henkilöidy kehenkään ja toisaalta mahdollistaa se, että mikään näkökulma ei jää vaille huomiota. Bonon mietintämyssyt antavat siis luvan olla kriittinen ja innostunut samaan aikaan.

Matkailualan haasteeseen liittyvää sovellusideaa voisi siis tarkastella vaikkapa seuraavista näkökulmista: 1) prosessi 2) faktat 3) tunteet 4) luovuus 5) varovaisuus 6) hyödyt. Näkökulmat voisivat näyttää samalta kuin alla.

1. Prosessinäkökulma: Miten palveluun kirjaudutaan? Mitä tietoja pitää syöttää? Miten palveluun ilmoitetaan vapaista huoneista? Mitä muita tietoja kerätään? Miten majoittajien tiedot annetaan palveluun? Kuka ylläpitää sovellusta?
2. Faktat: kotiinmaanmatkailu on piristynyt korona-aikana, mutta kohtaamisia ja ihmismassoja halutaan välttää. Hotelliyöpymisten määrä on laskenut 37 % tammi-heinäkuussa 2020 (Lähde: Majoitustilasto. Tilastokeskus). 
3. Tunteet: Pienet toimijat koetaan usein sympaattisina. Sitä paitsi maaseutua, kotimaista matkailua ja pienyrittäjyyttä elinkeinoina halutaan tukea. Korona voimistaa tätä tunnetta entisestään.
4. Luovuus: Tarvitseeko varausta pystyä tekemään loppuun palvelussa? Riittääkö toimivaksi palveluksi vaikka instagram-kanava, jolla kotimaisia majoituspaikkoja esitellään? Pääasia, että ihmiset saavat kuulla mahdollisista palveluista, olemassa oleva varauspalvelu voi hoitaa loput. 
5. Varovaisuus: Onko tällaisia matkailusovelluksia jo liikaa? Löytääkö kukaan uutta sovellusta? Miten varaukset ja ennakkomaksut? Eikö booking.com tai hotels.com riitä. Kuka vastaa siitä, että tarjottu palvelu on sitä mitä pitääkin? Kuka vastaa sovelluksen tietojen ylläpidosta ja ajantasaisuudesta? 
6. Hyödyt: Ketjuhotelleja persoonallisempaa ja ehkä edullisempaakin majoitusta, mieleenpainuvia muistoja kesäillassa, uusia kokemuksia, lapset pääsevät hoitamaan eläimiä…. Yrittäjät saavat uuden markkinointikanavan ja lisää asiakkaita myös hiljaisena sesonkina. Lisää työtä ja verotuloja Suomeen.  

Kun uusia ideoita on kertynyt sopiva määrä ja olet analysoinut valitsemasi idean eri näkökulmista, olet paljon pidemmällä ajatustyössä - ja samalla myös ottanut huomattavan askeleen tuotekehityksessä.

Pohdi vielä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko alkuperäinen ideasi edelleen toimiva? Nouseeko mikään varovaisuutta tai negatiivisuutta korostava näkökulma esteeksi idean toteuttamiselle? Onko joku hyödyistä niin suuri, että riskinotto kannattaa? Kenelle suunnittelemasi palvelu olisi erityisen tärkeä?

Lisää de Bonon menetelmästä esimerkiksi This is Service Design Doing -kirjasta tai esimerkiksi tästä artikkelista.

Muista puhua ideastasi

Ajatustyötä ei tietenkään kannata tehdä yksin. Moni hautoo ideoita liian pitkään, vaikka omien ajatusten avaaminen veisi ideaa nopeammin kohti toteutusta. Startup-guru Eric Ries on kirjoittanut osuvasti: ”If it only were so easy to have a good idea stolen” Vastoin yleisestä käsitystä ideoiden varastamista suurempi riski on se, että kukaan ei kiinnostu niistä. Sitä paitsi onnistumisen kannalta varsinaista ideaa tärkeämpää on sen toteutus.

Jos siis etsit kumppania, jonka kanssa sparrailla ideoita ja kehittää niistä parempia, otamme mielellämme haasteen vastaan. Lue lisää ideasta tuote -palvelustamme ja ota rohkeasti yhteyttä.

Lisää inspiraatiota Ideasta tuote -blogisarjamme muista osista:

Miten kehittää ideasta tuote? Osa 1: Haasteen tunnistaminen

Miten kehittää ideasta tuote? Osa 2: Syvennä ideoitasi

Miten kehittää ideasta tuote? Osa 3: Valitse suunta

Miten kehittää ideasta tuote? Osa 4: Panosta prototyyppiin

-----------

Lue lisää Ideasta tuote -palvelusta

Ota yhteyttä