Voiko prototyyppi epäonnistua?

Digitaalisen prototyypin kehittäminen on sijoitus, ja moni saattaa pohtiakin, kannattaako pelkkään prototyyppiin uhrata tuhansia euroja.

2.1.2021

Yrittämiseen ja uuden luomiseen liittyy paljon epävarmuutta. Projektin alkuvaiheessa itseluottamus ja varmuus ovat yleensä ylimmillään. Uuden tuotteen kehittämisessä on kuitenkin paljon tuntemattomia osa-alueita, eikä luovana yrittäjänä pääse epävarmuutta karkuun. 

Miten hallita sitä, mitä ei tunne?

Epävarmuutta voi hallita, ja sen voi jopa valjastaa palvelemaan oman liiketoiminnan tavoitteita. Tuntematon muuttuu vähemmän pelottavaksi, jos ottaa sen vastaan tutkimushaasteena. Tutkimalla saadaan vastauksia, joiden avulla ymmärrys tuntemattomasta lisääntyy ja epävarmuus vähenee.

Erilaiset oletukset tulevaisuudesta ja ihmisten käyttäytymisestä voivat antaa tarvittavan alkusysäyksen uudelle liiketoiminnalle. Toisaalta tuotekehitysvaiheessa ne johtavat helposti harhaan. On helppoa ja houkuttelevaa suunnitella liiketoimintaa oletusten ympärille selvittämättä, onko niille olemassa katetta. Prototyypin avulla on mahdollista kerätä aitoa käyttäjäpalautetta tuotekehitysprojektin alkumetreillä ja validoida omaa tuoteideaa koskevia oletuksia.

Jos suunnitelmanani on kehittää hyvinvointisovellusta uusille yrittäjille, voin tehdä paljon oletuksia siitä, mikä vaikuttaa vasta-alkajan hyvinvointiin. Yleensä olettamukset perustuvat siihen, miten itse olen asiat kokenut. On mahdollista, että sain eniten hyötyä säännöllisestä meditoinnista ja keskustelusta kokeneemman yrittäjän kanssa. Joku toinen voi puolestaan hyötyä enemmän lakineuvonnasta tai personal trainerin vetämistä liikuntatuokioista. 

En voi kuitenkaan tietää, mikä näistä sisällöistä vetoaa parhaiten käyttäjään. Asiakkaan tarpeet ja toiveet ovat minulle tässä vaiheessa vielä oletuksia. Voin valita kahden eri lähestymistavan väliltä: etenen omien oletusten perusteella tai testaan niitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa käyttäjillä, jolloin saan päätöksenteon tueksi myös dataa. 

Ensimmäisessä vaihtoehdossa reitti on suhteellisen selkeä ja tulikoe odottaa vasta lanseerausvaiheessa. Toinen tapa vaatii totuttautumista isoihin ja pieniin pettymyksiin matkan varrella, kun todelliset käyttäjät ja heidän ongelmansa haastavat omia oletuksiani.

Epäonnistumisen pelosta oppimiseen

Jos saan palautetta, joka kumoaa oletukseni, olenko siis epäonnistunut tehtävässäni? Mielestäni tässä yhteydessä ei kannata puhua epäonnistumisesta, vaan oppimisesta. Tekemällä prototyypin uudesta palvelustani olen saanut arvokasta tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei. 

Aikaisemmin olen kirjoittanut, että tuotekehityksen alkuvaiheessa on panostettava haasteen analysointiin ja että onnistumisen kannalta olennaisinta on tunnistaa ratkaisemisen arvoinen ongelma. Tällä logiikalla ratkaisumallia voi vaihtaa, jos ensimmäisenä kokeiluun valittu ratkaisuehdotus ei tuota tulosta. Joskus käy toki niinkin, että alkuperäinen ongelma ei ole kriittinen palvelun käyttäjien tai asiakkaiden kannalta, ja tuotekehityksessä täytyy palata takaisin lähtöruutuun. 

Epäonnistumista ei kannata pelätä, vaan ottaa oppiminen tuotekehityksen lähtökohdaksi. Startup-guru ja Lean Startup -kirjan kirjoittaja Erik Ries puhuukin nopeiden oppimissyklien puolesta. Mitä nopeammin tuoteversion saa käyttäjien ulottuville, sitä nopeammin pystytään keräämään palautetta ja vahvistamaan tai kumoamaan tuotekehitystä ohjaavia oletuksia. Riesille tuotekehitys näyttäytyy kokeina, joiden avulla opitaan rakentamaan kestävä bisnesmalli. 

Miten oppia oikealla tavalla?

Pelkkä palautteen kerääminen ei riitä oppimiseen. Palaute täytyy myös analysoida ja opit viedä käytäntöön seuraavaan julkaistavaan tuote- tai prototyyppiversioon. Jos palautetta ei hyödynnetä, oppimista eikä kehitystä tapahdu. 

Jos on mahdollista oppia samat asiat nopeasti ja pienemmin kustannuksin, se kannattaa ehdottomasti tehdä. Siksi prototyypin kehittämistä voi ajatella myös sijoituksena oppimiseen. Parhaimmillaan muutaman tuhannen euron sijoituksella opitaan yhtä paljon kuin kymmenkertaisella rahallisella panostuksella. Tässä on myös vahvin perustelu sille, miksi prototyypin tai pienimmän toimivan tuotteen kehittäminen kannattaa.

Ries puhuukin oppimisen palautekehästä ja sen jatkuvasta kiihdyttämisestä. Mitä nopeammin pystymme julkaisemaan ideoitamme muiden nähtäville, sitä nopeammin pääsemme oppimaan ja kehittämään tuotteita, joissa on potentiaalia menestyä. 

Kaisa-Maria Suomalainen
Co-founder, Framian Oy

Varaa online-tapaaminen

🕑 30 min
📅 maanantain - perjantai

Haluatko kuulla lisää palveluistamme? Valitse sinulle sopiva ajankohta ja varaa tapaaminen. Täytä oheiseen lomakkeeseen tietosi, niin lähetämme sinulle linkin tapaamisen sähköpostilla.

Index